Kestävän kehityksen edistäminen
Ekologinen velka
Ekologinen velka lyhyesti selitettynä tarkoittaa sitä, kun luonnonvaroja käytetään enemmän kuin niiden on mahdollista uusiutua. Sillä tarkoitetaan myös sitä, kuinka köyhemmät maat saavat kärsiä länsimaiden hyödyntäessä halpoja raaka-aineita ja työvoimaa.
Ekologisen velan kasvuun vaikuttavat mm. merkittävästi erityisesti länsimaiden kulutustaso. Pohjoinen hyödyntää mm. Etelän tarjoamia halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Hyvin usein tämä prosessi johtaa monien Etelän ihmisten elinolojen huononemiseen ja ympäristötuhoihin.
Näin me toisin sanoen "lainaamme" tulevilta sukupolvilta. Loputtomiin tällainen tulevien sukupolvien kustannuksella eläminen ei tietenkään ole mahdollista, vaan ennemmin tai myöhemmin edessä häämöttää muun muassa elintarviketuotannon ja vesihuollon romahtaminen.
Parhaiten voimme itse vaikuttaa esimerkiksi ostamalla kotimaista ruokaa, vähentämällä eläinperäisiä tuotteita ja suosimalla kasviperäisiä vaihtoehtoja.
Lähteet:
https://ouluma.fi/2012/02/ekologinen-velka/
https://www.maailma.net/nakokulmat/maailmantalouden-todellinen-velkaongelma
https://liberolehti.fi/ekologinen-velka-pikavippi-lansimaiden-kuluttajille/
http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/ekologinen-velka-kenelle-kuuluu-ymparistotuhojen-lasku
Sosiaalinen vastuullisuus
Sosiaaliseen vastuullisuus työnantajilla pitää sisällään työntekijöiden työhyvinvoinnin, -turvallisuuden, tasa-arvon ja kouluttamisen. Työhyvinvointia on se, että työntekijät jaksavat tehdä töitä, ovat terveitä, motivoituneita ja nauttivat työstään. Näihin pyritään kun työnantaja pitää huolta siitä, että työpaikalla on turvallista työskennellä, työt eivät kuormita liikaa työntekijää, työilmapiiri on hyvä; kaikki tulevat kuulluiksi, heitä arvostetaan ja kohdellaan tasa-arvoisesti. Jokaisella työntekijällä on oma osuutensa hyvän työilmapiirin luomisessa. Yksi osa terveyden ylläpitoon on työergonomia, josta työnantaja pitää huolta, mutta myös itse työntekijä mm. kiinnittämällä huomiota työnskentely asentoon.
Jokaisella on myös oma vastuunsa kertoa esimerkiksi työpaikan ongelmakohdista ja asioista, jotka kaipaisivat muutosta. Kukaan muu ei voi tietää yhtä hyvin omasta jaksamisesta kuin itse. Työnantajalla on vain mahdollisuus antaa kehotukset ja ohjeet, on itsestään kiinni miten niitä hyödyntää ja noudattaa. Työntekijöiden hyvinvointi on tärkeää yrityksen toiminnan ja kehityksen kannalta.
Lähteet:
http://vastuullisuusraportti.fi/2016/03/03/mita-sosiaalisen-vastuun-raportointi-sisaltaa/
https://ek.fi/mita-teemme/energia-liikenne-ja-ymparisto/vastuullisuus/
Uusiutuvat energialähteet
Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä. Tälläisiä ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa puolestaan ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa.
Siirtyessä uusiutuviin energialähteisiin tulee lisää kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä se on kannattavampaa. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyessä niistä aiheutuvat päästöt vähenevät, jolla on suuri merkitys tämän hetkisen ilmastokriisin parantamisessa. Uusiutuva energia luo myös uusia työpaikkoja.
Tuulivoimalla on haittapuolenaan vaikutukset linnustolle, jotka pitää ottaa huomioon tuulivoimaloiden lisääntyessä. Aurinko- ja tuulivoiman huonot puolet ovat niiden vuodenaikariippuvaisuus. Uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen on pakollista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Lähteet:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusiutuva_energia
Ekologinen jalanjälki
Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.
Ekologiseen jalanjälkeen vaikuttavat käytännössä kaikki, ruokavalinnat, mitä ostamme ja kuinka paljon, miten asumme ja sen lämmitys-, sähkö- ja vesikulut, kuinka paljon käytämme autoa tai julkista liikennettä, kierrätys yms.
Minun ekologinen jalanjälkeni on 1.24 globaalihehtaaria vuodessa, tämä saattaa tosin olla alakanttiin koska en osannut vastata kaikkiin kysymyksiin.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_jalanj%C3%A4lki
http://jalajalg.positium.ee/?lang=FI
Globaali kuluttaja
Elinkaariajattelun perusperiaatteena on, että tuotteen aiheuttamat ympäristövaikutukset tulee sisältää valmistusprosessin (suorat vaikutukset) lisäksi kaikki ne ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ennen ja jälkeen sen valmistuksen (epäsuorat vaikutukset). Tavoitteena on selvittää tuotteen valmistuksen ja käytön kokonaisvaikutukset. Tuotteen elinkaaren vaiheita ovat tuotteen raaka-aineiden tuotto, suunnittelu ja valmistus, markkinointi, kuljetus, käyttö ja viimeisenä kierrätys.
Kun tunnettaan tuotteen elinkaari, voidaan parhaiten keskittyä sen aiheuttamien päästöjen ja muiden vaikutusten hallintaan. Elinkaariajattelua voidaan toteuttaa ruokatuotannossa esimerkiksi kiinnittämällä huomiota, mitä elintarvikkeita hankitaan ja mistä ne ovat peräisin. Vähemmän ympäristöhaittoja syntyy kun lisätään sesonginmukaisuutta ja kasvisruuan määrää. Toinen tärkeä asia on pyrkiä hyödyntämään elintarvike kokonaan, jolloin jätteen määrä minimoituu. Jätteen kuljetuksesta, kierrätyksestä ja käsittelystä aiheutuu päästöjä, jonka takia jätteiden minimointi on paras vaihtoehto niin luonnon kuin ihmisenkin hyvinvoinnille.
Lähteet:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Resurssitehokkuus/Elinkaariajattelu
https://www.ymparistoosaava.fi/sosiaali-ja-terveysala/index.php?k=22562
Kestävät raaka-ainevalinnat
Kestävillä raaka-aine valinnoilla on suuri merkitys ympäristötuhojen ehkäisemisessä. Tälläisiä kestäviä raaka-aineita ovat mm. luomutuotteet, avomaalla tuotetut kasvikset, sesongin tuotteet, helposti säilyvät tuotteet ja tuotteet lyhyellä toimitusketjulla. Näitä suosimalla lannoituksen ja kemiallinen torjunta vähenee, kuljetuksesta aiheutuvat päästöt vähenevät, Vältettäviä tuotteita ovat taas esimerkiksi lihatuotteet, juustot, uhanalaiset kalat. On myös hyvä pyrkiä välttämään virvoitusjuomia ja pullotettua vettä. Nämä aiheuttavat enemmän päästöjä ja kuormittavat ymäristöä.
Lähteet:
http://www.ekocentria.fi/kestava_ruokalista
https://www.ravitsemuspassi.fi/valmennus.php?k=219617
Energiatehokas keittiö
Energiatehokkaalla keittiöllä pyritään pienentämään energiankäytöstä syntyviä päästöjä ja ilmastovaikutuksia. Energiatehokuutta parantavat hyvin suunnitellut työtilat, kapasiteetin mukaan valitut laitteet, monitoimisten laitteiden ja teknologian lisääminen ja työprosessien kehittäminen. On suositeltavaa huomioida laitteiden energiataloudellisuus ja elinkaarikustannukset. Tärkeä osa on myös tietää laitteiden käyttöohjeet, jolloin mahdollistetaan laitteen energiatehokkuuden täydet hyödyt sekä huoltaa niitä riittävän usein.
Paljon energiaa kuluu ilmanvaihtoon ja sillä on tärkeä merkitys työ- ja ruokailuolosuhteisiin. Energiatehokkaassa ilmanvaihtojärjestelmässä on säädettävät ilmanvaihdot sekä lämmön talteenotto.
Astianpesuun kuluu isoin osa keittiössä käytettävästä vedestä ja iso osa myös sähköä. Siksi onkin tärkeää täyttää astianpesukone aina täyteen ja oikein, on myös hyvä seurata astianpesukoneen vedenkulutusta, lämpötilaa sekä pesu- ja huuhteluaineen kulutusta.
Itse voi vaikuttaa minimoimalla ovien avausta, niin kylmä- kuin kuumalaitteiden. Ruuanvalmistuksessa esimerkiksi esilämmittämällä uunit, kansien käyttö, kuumentamalla vain tarvittava määrä sekä jälkilämmön hyödyntäminen.
Lähteet:
https://www.motiva.fi/files/3056/Energiatehokas_ammattikeittio.pdf
https://www.ymparistoosaava.fi/ruokapalveluala/index.php?k=22450
Ruokahävikki
Ruokahävikkiä on kaikki ruoka, mikä päätyy jätteeksi vaikka suurin osa siitä olisi ollut vielä syömäkelpoista. Maailman tasolla noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy jätteeksi. Tämä on paitsi ilmastolle haitallista, sillä ruoan valmistuksesta aiheutuneet päästöt ovatkin syntyneet turhaan, jos ruoka päätyy suoraan jätteeksi. Vaikutusta tästä on tietenkin omalle lompakolle, kuin heittäisi suoraan maksamansa ruuat roskikseen.
Ruokahävikki jaotellaan ravintoloissa keittiöhävikkiin, tarjoiluhävikkiin ja lautastähteisiin. Keittiöhävikkiä on valmistuksessa ja varastoinnissa syntynyt hävikki. Näistä tarjoiluhävikkiä on useimmissa paikoissa huomattavasti eniten. Ruokaa valmistetaan enemmän kuin olisi tarve ja osa tarjolle laitetusta ruuasta joutuu roskiin.
Parasta ennen päiväys ei tarkoita suoraan sitä, että ruoka olisi käyttökelvotonta. Hyvä keino ruokahävikin välttämiseen olisi tutkia ruuan laatu ja miettiä sen perusteella, onko se edelleen syömäkelpoista, eikä uskoa pelkästään parasta ennen päiväyksiin. Suuremissa keittiöissä ruokahävikin vähentämiseksi voisi olla suositeltavaa vähentää "varmuuden vuoksi" ruoan valmistusta. Ruokalistoja suunniteltaessa pyrittäisiin käyttämään pois aineksia, joiden parasta ennen päivämäärä on lähentymässä. Yksi keino on myös antaa ylijäännyttä ruokaa pois hyväntekeväisyyteen, mutta tämäkään ei ole hyvä ravintoloille taloudellisesti.
Lähteet:
https://www.defose.fi/tarjoiluhavikki-kuriin-ennakkoluulottomasti/
https://www.fiksuruoka.fi/page/16/tietoa-ruokahavikista
Ekologinen velka lyhyesti selitettynä tarkoittaa sitä, kun luonnonvaroja käytetään enemmän kuin niiden on mahdollista uusiutua. Sillä tarkoitetaan myös sitä, kuinka köyhemmät maat saavat kärsiä länsimaiden hyödyntäessä halpoja raaka-aineita ja työvoimaa.
Ekologisen velan kasvuun vaikuttavat mm. merkittävästi erityisesti länsimaiden kulutustaso. Pohjoinen hyödyntää mm. Etelän tarjoamia halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Hyvin usein tämä prosessi johtaa monien Etelän ihmisten elinolojen huononemiseen ja ympäristötuhoihin.
Näin me toisin sanoen "lainaamme" tulevilta sukupolvilta. Loputtomiin tällainen tulevien sukupolvien kustannuksella eläminen ei tietenkään ole mahdollista, vaan ennemmin tai myöhemmin edessä häämöttää muun muassa elintarviketuotannon ja vesihuollon romahtaminen.
Parhaiten voimme itse vaikuttaa esimerkiksi ostamalla kotimaista ruokaa, vähentämällä eläinperäisiä tuotteita ja suosimalla kasviperäisiä vaihtoehtoja.
Lähteet:
https://ouluma.fi/2012/02/ekologinen-velka/
https://www.maailma.net/nakokulmat/maailmantalouden-todellinen-velkaongelma
https://liberolehti.fi/ekologinen-velka-pikavippi-lansimaiden-kuluttajille/
http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/ekologinen-velka-kenelle-kuuluu-ymparistotuhojen-lasku
Sosiaalinen vastuullisuus
Sosiaaliseen vastuullisuus työnantajilla pitää sisällään työntekijöiden työhyvinvoinnin, -turvallisuuden, tasa-arvon ja kouluttamisen. Työhyvinvointia on se, että työntekijät jaksavat tehdä töitä, ovat terveitä, motivoituneita ja nauttivat työstään. Näihin pyritään kun työnantaja pitää huolta siitä, että työpaikalla on turvallista työskennellä, työt eivät kuormita liikaa työntekijää, työilmapiiri on hyvä; kaikki tulevat kuulluiksi, heitä arvostetaan ja kohdellaan tasa-arvoisesti. Jokaisella työntekijällä on oma osuutensa hyvän työilmapiirin luomisessa. Yksi osa terveyden ylläpitoon on työergonomia, josta työnantaja pitää huolta, mutta myös itse työntekijä mm. kiinnittämällä huomiota työnskentely asentoon.
Jokaisella on myös oma vastuunsa kertoa esimerkiksi työpaikan ongelmakohdista ja asioista, jotka kaipaisivat muutosta. Kukaan muu ei voi tietää yhtä hyvin omasta jaksamisesta kuin itse. Työnantajalla on vain mahdollisuus antaa kehotukset ja ohjeet, on itsestään kiinni miten niitä hyödyntää ja noudattaa. Työntekijöiden hyvinvointi on tärkeää yrityksen toiminnan ja kehityksen kannalta.
Lähteet:
http://vastuullisuusraportti.fi/2016/03/03/mita-sosiaalisen-vastuun-raportointi-sisaltaa/
https://ek.fi/mita-teemme/energia-liikenne-ja-ymparisto/vastuullisuus/
Uusiutuvat energialähteet
Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä. Tälläisiä ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa puolestaan ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa.
Siirtyessä uusiutuviin energialähteisiin tulee lisää kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä se on kannattavampaa. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyessä niistä aiheutuvat päästöt vähenevät, jolla on suuri merkitys tämän hetkisen ilmastokriisin parantamisessa. Uusiutuva energia luo myös uusia työpaikkoja.
Tuulivoimalla on haittapuolenaan vaikutukset linnustolle, jotka pitää ottaa huomioon tuulivoimaloiden lisääntyessä. Aurinko- ja tuulivoiman huonot puolet ovat niiden vuodenaikariippuvaisuus. Uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen on pakollista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Lähteet:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusiutuva_energia
Ekologinen jalanjälki
Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.
Ekologiseen jalanjälkeen vaikuttavat käytännössä kaikki, ruokavalinnat, mitä ostamme ja kuinka paljon, miten asumme ja sen lämmitys-, sähkö- ja vesikulut, kuinka paljon käytämme autoa tai julkista liikennettä, kierrätys yms.
Minun ekologinen jalanjälkeni on 1.24 globaalihehtaaria vuodessa, tämä saattaa tosin olla alakanttiin koska en osannut vastata kaikkiin kysymyksiin.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_jalanj%C3%A4lki
http://jalajalg.positium.ee/?lang=FI
Globaali kuluttaja
Elinkaariajattelun perusperiaatteena on, että tuotteen aiheuttamat ympäristövaikutukset tulee sisältää valmistusprosessin (suorat vaikutukset) lisäksi kaikki ne ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ennen ja jälkeen sen valmistuksen (epäsuorat vaikutukset). Tavoitteena on selvittää tuotteen valmistuksen ja käytön kokonaisvaikutukset. Tuotteen elinkaaren vaiheita ovat tuotteen raaka-aineiden tuotto, suunnittelu ja valmistus, markkinointi, kuljetus, käyttö ja viimeisenä kierrätys.
Kun tunnettaan tuotteen elinkaari, voidaan parhaiten keskittyä sen aiheuttamien päästöjen ja muiden vaikutusten hallintaan. Elinkaariajattelua voidaan toteuttaa ruokatuotannossa esimerkiksi kiinnittämällä huomiota, mitä elintarvikkeita hankitaan ja mistä ne ovat peräisin. Vähemmän ympäristöhaittoja syntyy kun lisätään sesonginmukaisuutta ja kasvisruuan määrää. Toinen tärkeä asia on pyrkiä hyödyntämään elintarvike kokonaan, jolloin jätteen määrä minimoituu. Jätteen kuljetuksesta, kierrätyksestä ja käsittelystä aiheutuu päästöjä, jonka takia jätteiden minimointi on paras vaihtoehto niin luonnon kuin ihmisenkin hyvinvoinnille.
Lähteet:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Resurssitehokkuus/Elinkaariajattelu
https://www.ymparistoosaava.fi/sosiaali-ja-terveysala/index.php?k=22562
Kestävät raaka-ainevalinnat
Kestävillä raaka-aine valinnoilla on suuri merkitys ympäristötuhojen ehkäisemisessä. Tälläisiä kestäviä raaka-aineita ovat mm. luomutuotteet, avomaalla tuotetut kasvikset, sesongin tuotteet, helposti säilyvät tuotteet ja tuotteet lyhyellä toimitusketjulla. Näitä suosimalla lannoituksen ja kemiallinen torjunta vähenee, kuljetuksesta aiheutuvat päästöt vähenevät, Vältettäviä tuotteita ovat taas esimerkiksi lihatuotteet, juustot, uhanalaiset kalat. On myös hyvä pyrkiä välttämään virvoitusjuomia ja pullotettua vettä. Nämä aiheuttavat enemmän päästöjä ja kuormittavat ymäristöä.
Lähteet:
http://www.ekocentria.fi/kestava_ruokalista
https://www.ravitsemuspassi.fi/valmennus.php?k=219617
Energiatehokas keittiö
Energiatehokkaalla keittiöllä pyritään pienentämään energiankäytöstä syntyviä päästöjä ja ilmastovaikutuksia. Energiatehokuutta parantavat hyvin suunnitellut työtilat, kapasiteetin mukaan valitut laitteet, monitoimisten laitteiden ja teknologian lisääminen ja työprosessien kehittäminen. On suositeltavaa huomioida laitteiden energiataloudellisuus ja elinkaarikustannukset. Tärkeä osa on myös tietää laitteiden käyttöohjeet, jolloin mahdollistetaan laitteen energiatehokkuuden täydet hyödyt sekä huoltaa niitä riittävän usein.
Paljon energiaa kuluu ilmanvaihtoon ja sillä on tärkeä merkitys työ- ja ruokailuolosuhteisiin. Energiatehokkaassa ilmanvaihtojärjestelmässä on säädettävät ilmanvaihdot sekä lämmön talteenotto.
Astianpesuun kuluu isoin osa keittiössä käytettävästä vedestä ja iso osa myös sähköä. Siksi onkin tärkeää täyttää astianpesukone aina täyteen ja oikein, on myös hyvä seurata astianpesukoneen vedenkulutusta, lämpötilaa sekä pesu- ja huuhteluaineen kulutusta.
Itse voi vaikuttaa minimoimalla ovien avausta, niin kylmä- kuin kuumalaitteiden. Ruuanvalmistuksessa esimerkiksi esilämmittämällä uunit, kansien käyttö, kuumentamalla vain tarvittava määrä sekä jälkilämmön hyödyntäminen.
Lähteet:
https://www.motiva.fi/files/3056/Energiatehokas_ammattikeittio.pdf
https://www.ymparistoosaava.fi/ruokapalveluala/index.php?k=22450
Ruokahävikki
Ruokahävikkiä on kaikki ruoka, mikä päätyy jätteeksi vaikka suurin osa siitä olisi ollut vielä syömäkelpoista. Maailman tasolla noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy jätteeksi. Tämä on paitsi ilmastolle haitallista, sillä ruoan valmistuksesta aiheutuneet päästöt ovatkin syntyneet turhaan, jos ruoka päätyy suoraan jätteeksi. Vaikutusta tästä on tietenkin omalle lompakolle, kuin heittäisi suoraan maksamansa ruuat roskikseen.
Ruokahävikki jaotellaan ravintoloissa keittiöhävikkiin, tarjoiluhävikkiin ja lautastähteisiin. Keittiöhävikkiä on valmistuksessa ja varastoinnissa syntynyt hävikki. Näistä tarjoiluhävikkiä on useimmissa paikoissa huomattavasti eniten. Ruokaa valmistetaan enemmän kuin olisi tarve ja osa tarjolle laitetusta ruuasta joutuu roskiin.
Parasta ennen päiväys ei tarkoita suoraan sitä, että ruoka olisi käyttökelvotonta. Hyvä keino ruokahävikin välttämiseen olisi tutkia ruuan laatu ja miettiä sen perusteella, onko se edelleen syömäkelpoista, eikä uskoa pelkästään parasta ennen päiväyksiin. Suuremissa keittiöissä ruokahävikin vähentämiseksi voisi olla suositeltavaa vähentää "varmuuden vuoksi" ruoan valmistusta. Ruokalistoja suunniteltaessa pyrittäisiin käyttämään pois aineksia, joiden parasta ennen päivämäärä on lähentymässä. Yksi keino on myös antaa ylijäännyttä ruokaa pois hyväntekeväisyyteen, mutta tämäkään ei ole hyvä ravintoloille taloudellisesti.
Lähteet:
https://www.defose.fi/tarjoiluhavikki-kuriin-ennakkoluulottomasti/
https://www.fiksuruoka.fi/page/16/tietoa-ruokahavikista
Kommentit
Lähetä kommentti